Ovatko laboratoriotimantit eettisempiä kuin luonnon timantit

Laboratoriotimantit ovat herättäneet paljon kiinnostusta ja innostusta korualalla ja keskusuudessa. Ne ovat innovatiivisia, keskusteluna ja niitä puhutaan ek timantteina. Samalla ne ovat myös herättäneet huolta ja hämmennystä, mikä on vaikuttavaa. Onhan tämä suurin mullistus, mitä korualalla on tapahtunut 100 vuotta.

Synteettisiä timantteja on tuotettu jo luku 195-lta alkaen, mutta keskimäärin teolliseen tuotantoon. Vasta viime vuosikymmenen puoli on pystytty alkamaan valmistamaan synteettisiä timantteja, jotka ovat systemaattisesti laadukkaasti sopivaa timanttikoruihin.

Timanttikaivostoiminnan eri muodot

Timanttikaivostoiminnan vaikutukset ovat moninaiset, niin ympäristöön kuin yhteisöihin. Timanttikaivostoiminta myllää maata ja muuttaa sitä pysyvästi. Monesti alkuperäiseliöstöt ja paikalliset yhteisöt joutuvat siirtymään kaivostoiminnan tieltä.

Kaivostoiminta voidaan jakaa neljään eri tyyppiin: avolouhos (avokaivos), maanalainenkaivos (maanalainen kaivos), tulvakaivos (alluviaalikaivos) ja vedenalainen louhinta (merilouhinta).

Avolouhos

Avolouhoksessa maa- ja kivikerrokset, jotta päästään käsiksi kimberlite-piippuun, jossa timantit säännöllisesti. Avolouhoksen toiminta aiheuttaa siten malmin ja jätekivien poraamisen, porausreikien lataamisen räjähteillä, räjäyttämisen, malmin lastaamisen ja nostamisen varastoihin käsittelyä varten, jätekivien lastaamiseen ja kuljettamiseen pois.

Maanalainen kaivos

Kaksi tunnelitasoa kaivetaan syvälle maan kuoreen ja liitetään suppiloihin. Kaivostoiminta alkaa ylätasolta räjäyttämällä malmi, joka putoaa suppiloiden läpi ja kerääntyy toiseen tunneliin. Täällä kuormaajat keräävät rikkoutuneen malmin ja tuovat sen takaisin pintaan käsittelyä varten.

Vedenalainen louhinta

Timantinkaivamiseen erikoistuneet alukset käyttävät telaketjua, jotka imevät soraa merenpohjasta ylöspäin putken ja letkujen kautta. Vaihtoehtoisesti käyttää poraa, joka on myös alukseen.

Alluviaalinen kaivos (yleensä käsityöläiskaivos)

Alluviaalisesta kaivoksesta puhutaan kun timantit ovat kulkeutuneet aikojen saatossa jokien uomaan tai rannikoille, tulee ne kaivetaan käyttää käsin. Noin 14% maailman timanteista tulee pienemmältä käsityöläiskaivoksilta.

Timanttikaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Kaivostyypeistä ehkätävimmän näköisin on avolouhos. Avolouhoksen seuraksena maahan jäävaltavia kuoppia, ympäröivät korkeat kasat raakkukiveä (sivukiveä) ja käsittelylaitosten jätettä. Kuoppien aikaansaamiseen ja maaperän käsittelyyn tarvitaan raskaita kaivinkoneita, kauhakuormaajia ja muita laitteistoja.

Avolouhos Aikhal, Sakha Yakut

Sekä avoluhoksilla että maanalaisilla kaivoksilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Yhden karaatin jalokivilaatuisen raakatimantin louhimisen luonnosta vaaditaan 200-250 tonnia maaperän kaivamista. Kaivostoiminta muuttaa ympäristöä pysyvästi muun muassa aiheuttaa elinympäristön tuhoutumista tai häviämistä, eroosiota, vesistön ja maaperän saastumista.

Esimerksi Kanadassa De Beersin Gahcho Kuen kaivostoiminnan tieltä ovat saaneet poistua niin Karibut että tyhjentyä kokonainen järvi.

Lue lisää:

• Alkuperäiskansat taistelevat tulevan Kennady-järven, Cariboun ja Gahcho Kuen puolesta
• De Beersin kaivossuunnitelmat herättävät huolta karibuista

Järven tyhjentäminen kaivostoiminnan tieltä tappoi yli 18000 kalaa. Sivuillaan De Be kertoo kuinka paljon jalosti lahjoitti kalat paikalliselle yhteisölle – jolla oli kalaa sitten syötäväksi aikaa ja sen jälkeen ei mitään vähääkään ainakaan siitä järvestä.

Lue lisää aiheesta:

• De Beers etsii lupaa tyhjentää järvi timanttikaivoksia varten
• De Beers tappaa 18 403 kalaa kanadalaisille timanteille, lukitsee koskemattomat rannat

Myös kaivostoiminnan sulkeuduttua hylättyjen kaivosten tilanne voi olla ongelmallinen. Joillakin alueella, kuten Afrikan Sierra Leonessa, on kaivostoiminnan sulkeuduttua sen kosteuden todettu vauhdittavan hyönteiskannan kasvua ja siten tautien, kuten malarian leviämistä.

Timanttikaivostoiminnan konfliktit

Ympäristövaikutusten lisäksi paikallisiin yhteisöihin ovat olemassa. Jos olet koskaan katsonut Leonardo Di Caprion tähdittämän Blood Diamond -elokuvan, olet saanut pienen katsauksen timanttien käsityöläiskaivoksella tapahtuvaan louhintaan liittyvän vallan väärinkäytön: lapsityövoimaa, sisällissotia ja laittomia asekauppoja. Tämän elokuvan jälkeen olisi ihana istahtaa ja huokaista helpotuksesta meidän Suomessa tarvitaan näiden konfliktitimanteista.

Kuitenkin timanttien jäljittäminen on niin maailmalla kuin Suomessa lähes mahdotonta. Timantti vaihtaa kättä monta kertaa. Tämä tapahtuu salakuljettamallatimantit konfliktialueilta "turvallisiksi" merkittyihin timantintuottajamaihin. esiintyy ne sekoittuvat laillisesti tuotettuihin kiviin. Läpinäkyvyyttä on yritetty parantaa sertifikaattijärjestelmien avulla siinä vielä onnistumatta.

Näistä kuuluisin on Kimberley Process sertifikaatti, johon korualan toimijat käyttävät vetoavat. Alla kuulemani väite onkin seuraanvanlainen:

”Kimberleyn prosessi takaa konfliktivapaan timantin ja Suomeen konfliktitimantteja ei siis päädy.”

varmasti uskallan väittää, ettei Kimberley Process takaa konfliktivapaata timanttia.

Kimberley Processin alkuperäinen tarkoitus on ollut hyvä, mutta vieläkin tänä päivänä sen määritelmä on liian kapea. Kimberley Processin määrittelee konfliktitimantin sivuillaan seuraavasti :

"Raakatimanteilla rahoitettiin sotia hallituksia vastaan" - ympäri maailmaa.

In Englishnettynä konfliktitimantti on sen mukaan 'raakatimantti, joka on rahoittanut sotia hallitusta vastaan ​​kääntäkäänesti'. Toisin sanoley Prosessi tulee päättään ympäristöasiat ja ihmisoikeuskysymyksiä.

Esimerkiksi Zimbawessa sijaitsee Marange kaivoksella on tapahtunut vakavia ihmisoikeusloukkauksia kuten pakkotyövoimaa, murhia, seksuaalista hyväksikäyttöä ja Kimberley Process sallii silti timanttien tuonnin sieltä.

Toinen väite, jonka olen kuullut on:

”Luonnontimantti on teollisia timantteja enemmän yhteisölle hyvää tekevä ostos kuin synteettinen timantti.”

On totta, että Afrikan maaperän mineraalit kuten timantit tuottavat paljon rahaa. Miksi sitten paikalliset yhteisöt vieläkin kärsivät köyhyydestä?

Missä ovat Afrikan miljoonat timanttien tuonnosta? Ongelma on syvällä korruptiossa, jonka vuoksi paikalliset yhteisöt eivät saa ansaitsemaansa rahaa ja hyötyä kaivostoiminnasta ja elävät köyhyydessä.

Lue lisää:

• Missä ovat afrikkalaisten miljardit?
• Veritimantit ja maan korruptio Sierra Leonessa

Hiljattain kylän asukkaat Sierra Leonen Konossa sai kertoa kertoa tarinansa videon vuoksi, jotta saisivat apua korruptoituneen kaivostoiminnan tuomaan ahdinkoon. Nyt tuli kaivos Koidu Holding Limited oli luvanut auttaa heitä kylän rakentamisessa, mutta pettänyt lupauksensa ja sen yritystä vastannut kyläläisten alueen suunnittelun väkivallalla.

Laboratoriotimanttien kanssa aiheuttaa konflikteja ei ole, niiden kasvatus tapahtuu kontrolloidussa ympäristössä. Mitä tulee ympäristön kuormitukseen; laboratoriooteista puhuttaessa ei mainita kyseessä olevan täysin hiilineutraalin valmistus. siksi kasvattaminen vaatii paljon sähköä, energiaa. laskettuna louhinnasta syntyvä kokonaisvaltainen jalanjälki (saasteet, ympäristön kaivaminen, hiilidioksidipäästöt raskaista laitteista kuitenkin jne.) ja konfliktit, on vaikea väittää luonnontimanttien olevan laboratoriootimantteja ympäristöystävällisempi valinta.

Laboratoriotimanttien valmistukseen kuuluu myös uusiutuvaa energiaa, jota on jo otettu käyttöön maailmalla. Esimerkiksi Amerikan toimiva Diamond Foundry toimii uusiutuvalla energialla.

On myös mukana toiminnassa, kukaan korualan ja halua olla tekemisissä konfliktitimanttien kanssa. Silti timanttien louhinnan muuttamisessa parissa ja yhteisöille hyvää tekevään suuntaan, on suurista tarpeista ja muutoksen yhteydessä tapahtua paljon syvemmällä yritysten ja hallituksien rakenteissa. On vaadittava parempaa timanttien jäljittämisprosessia.

Kaivostoiminnan ihmisoikeuskysymykset keskittyvät kehitysmaihin, mutta ympäristökysymykset ovat hyviä asioita. joko ihmisoikeuskysymykset ja niihin liittyvät konfliktit saataisiin ratkaistua, on se vaihtoehto, voit olla timanttien louhinnan aikaansaama ympäristön kuormitus ole katoamassa mihinkään.